Draamakohtaukset

LARP: Sosialismin keskiössä ovat ”draamakohtaukset”. Draamakohtaus on yhdistelmä erilaisia ilmaisun muotoja, esimerkiksi teatteria, musiikkia, tanssia, improvisaatiota, eläytymistä, psykodraamaa ja mitä muuta keksitäänkään. Kullakin draamakohtauksella on oma vastuuhenkilönsä, joka yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa suunnittelee ja toteuttaa oman, noin varttitunnin mittaisen kohtauksensa. Tämän vartin lisäksi kohtaukseen kuuluu samanmittainen purku välittömästi sen jälkeen, jossa käsitellään kohtauksen teemoja ja toteutusta.

Draamakohtauksille on alle valittu kaksitoista mahdollista laveaa aihetta, joista kuusi ilmoittautumisten perusteella suosituinta toteutetaan pelissä. Kullekin pelaajalle pyritään löytämään kohtaus ja ryhmä, joka vastaa parhaiten hänen toiveitaan, mutta käytännössä emme tietenkään voi luvata kaikille ykkösvaihtoehdon toteutumista.

Peliin mahdollisesti toteuttavat kohtaukset (hahmojaon jälkeen korostetaan peliin tulevat kohtaukset) ilmoittautumisen pohjaksi lyhyine kuvauksineen.

Spartacus

Rooman valtakunnan suurin ja järjestäytynein orjakapina tarjoaa lähtökohdan myöhemmille sorrettujen kapinoille. Mahdollisia lähestymiskulmia tarjoavat ”I’m Spartacus!”-huuto, Laulu Spartakuksesta ja miksei vakava historiallinen rekonstruktiokin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmas_orjasota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Spartacus

Joe Hill

Joe Hill, ristimänimeltään Joel Hägglund, anarkosyndikalistisen Industrial Workers of the Worldin aktivisti, teloitettiin 19.11.1915 lavastettuna murhasta. Kohtauksen teemana on ammattiyhdistysliikkeen varhainen järjestäytyminen ja työnantajien siihen kohdistama väkivaltainenkin vastustus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joe_Hill
https://fi.wikipedia.org/wiki/Industrial_Workers_of_the_World

Ranskan vallankumous

Ranskan vallankumous on monella tapaa oman aikamme alkusykäys, ja sen teemoissa riittäisi ammennettavaa vaikka kokonaiseksi peliksi. MAhdollisia lähestymiskulmia ovat ainakin Bastiljin valtaus, Marie Antoinetten suuhun laitettu ”syökööt briossia”, Robespierren valtakausi, Thermidorin vallankaappaus ja babouvistit, Napoleonin valtaannousu, ja niin edelleen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous
https://fi.wikipedia.org/wiki/Francois-Noël_Babeuf

Black Power

Rotusorron ja rasismin vastainen työ ovat keskeisessä osassa ihmiskunnan vapaustaistelua. Etelä-Afrikka ja Yhdysvaltain etelä tarjoavat laajalti tunnetun kentän; nimistä voisi mainita Nelson Mandelan, Steve Bikon, Rosa Parksin, Malcolm X:n ja Angela Davisin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustat_pantterit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid

Venäjän vallankumous

Venäjän vallankumoukset vuosina 1905-1917 muuttivat koko vuosisadan suunnan ratkaisevasti. Venäjän ja Japanin sodasta 1905 alkanut kumousliikehdintä jatkui pitkälle vuoteen 1906 ja puhkesi uudestaan talvella 1917, päättyen oikeastaan vasta 1922 sisällissodan hiljalleen päättyessä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_vallankumous_(täsmennyssivu)

Kommunistinen manifesti

Kaikki tähänastinen historia on ollut luokkataistelujen historiaa, ja kuten tunnettua, aave vaeltaa Euroopassa. Vesimylly siirsi feodaaliherrat kapitalismiin ja työväenluokka kaivaa kapitalismin haudan. Kommunistisen manifestin sisällön eläväksi tekeminen on myös yksi mahdollinen draamakohtauksen aihe.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistinen_manifesti
http://sosialismi.net/blog/2008/08/26/kommunistisen-puolueen-manifesti-2/

Espanjan sisällissota

Espanjan sisällissodassa (1936-1939) monarkistit ja fasistit tuhosivat natsi-Saksan ja Italian tuella paitsi maansa demokraattisen prosessin, myös sen työväenliikkeen pitkän eriseuraisen tradition. Anarkistit, sosialidemokraatit, kommunistit ja muut vasemmistolaiset voimat kamppailivat rinnakkain, mutta eivät aina yhtenäisesti ylivoimaista vihollista vastaan Kansainvälisten prikaatien tuella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_sisällissota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainväliset_prikaatit

Vallankumous Latinalaisessa Amerikassa

Latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa emämaistaan, mutta niiden ”toinen itsenäisyys” on monin paikoin edelleen saavuttamatta. Sen puolesta on kamppailtu viime vuosisadalla niin Kuubassa, Chilessä kuin Nicaraguassakin ja vielä laajemmin tällä vuosituhannella, jos kohta pääasiassa vähemmän radikaalein keinoin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Latinalaisen_Amerikan_itsenäisyyssodat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_vallankumous

Japanin kehitys

Japani eli pitkään eristyksissä ulkomaailmasta, mutta ei ole silti ollut sen käänteiden ulkopuolella. Vuosisadan alussa tapahtunut japanilaisen työväenluokan järjestäytyminen ja vuoden 1918 riisimellakat ovat tästä hyviä esimerkkejä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1918_riisimellakat
https://en.wikipedia.org/wiki/Anarchism_in_Japan (englanniksi)

Suffragettiliike

Olennainen osa taistelua tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta on myös naisten äänioikeusliikkeellä, joka on usein fokusoitunut englantilaiseen suffragismiin, mutta sen ei tarvitse siihen mitenkään rajoittua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suffragetti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmeline_Pankhurst

Kansainvälinen solidaarisuus

Vietnamin sota toi viimeistään Euroopan ”hulluna vuonna” 1968 pintaan 1960-luvun mittaan kasvaneen kansainvälisen solidaarisuusliikkeen, joka oli huolissaan kolmannen maailman oloista ja vastusti maittensa käymiä sotia. Massaliikkeeksi kasvanut opiskelijaliikehdintä valtasi laajalti alaa ja vaikutti konkreettisesti mm. Vietnamin sodan päättymiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Opiskelijaliike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vietnamin_sodan_vastaiset_protestit_Yhdysvalloissa

Millenialismi uuden ajan alussa

Uuden ajan alussa nousi eri puolilla Eurooppaa maailmanloppua odottavia liikkeitä, jotka tavoittelivat Jumalan valtakunnan tuomista maan päälle omana elinaikanaan. Tällaisia olivat hussilaiset taboriitit, monet uskonpuhdistuksen aikaiset anabaptistilahkot sekä Englannissa 1600-luvun puolivälissä vaikuttaneet liikkeet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Millennialismi
https://en.wikipedia.org/wiki/Diggers (englanniksi)